Kun pöly kerääntyy kattojen yläpuolelle ja rakenteisiin, se ei vain näy – se vaikuttaa

Suomessa on puututtu sisäilmaan liittyviin ongelmakohtiin jo kauan, ja olemmekin edelläkävijöitä niin tutkimuksessa kuin ohjeistuksessa. Pääperiaate kaikessa toiminnassa, kuten säädösten ja ohjeistuksen kehitystyössä, on ennaltaehkäistä ja vähentää sisäilman epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä poistamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja korjaamalla niitä aiheuttavat vauriot.

Pöly ei ole pelkkä esteettinen haitta – se on osa sisäilman laatua

Kun pöly pääsee kiertämään ilmassa, se voi kuljettaa mukanaan allergeeneja, mikrobeja ja kemiallisia yhdisteitä, jotka ärsyttävät hengitysteitä ja heikentävät työhyvinvointia.

Työterveyslaitoksen hyvän sisäympäristön ABC-malli

Suomessa – ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan – altistuminen sisäilman epäpuhtauksille, kuten hiukkasille ja huonolle ilmanvaihdolle, on edelleen merkittävä terveysriski.

📄 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 20/2020. 35 sivua. Helsinki 2020. ISBN 978-952-343-402-8: Ulla Haverinen-Shaughnessy, Hanna Leppänen, Anniina Salmela, Anne Hyvärinen. Altistuminen sisäympäristössä – yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa. (verkkojulkaisu)

Rakennusteollisuus RT korostaa, että pölynhallinta on olennainen osa työturvallisuutta ja työn laatua.
Hyvin suunniteltu pölynhallinta parantaa sisäilmaa, vähentää sairastumisriskejä ja lisää tuottavuutta.
👉 Rakennusteollisuus