Kiinteistön puhtautta arvioidaan helposti sen perusteella, miltä tila näyttää normaalilta työskentelykorkeudelta. Lattiat, työskentelytasot ja muut näkyvät pinnat voivat olla hyvin hoidettuja, vaikka korkealla sijaitseville rakenteille olisi kertynyt huomattavia määriä pölyä.
Tämä korostuu erityisesti korkeissa tuotanto-, varasto-, terminaali- ja myymälätiloissa. Kun kattorakenteet sijaitsevat useiden metrien korkeudessa, niiden todellista puhtautta on vaikea arvioida lattiatasolta.
Etäisyys pienentää näkyviä yksityiskohtia, valaistus muuttaa pintojen kontrastia ja rakenteiden värit vaikuttavat siihen, kuinka helposti pöly erottuu. Tasaisesti muodostunut pölykerros voi lisäksi näyttää osalta itse rakennetta. Mitä pidempään kertymä on muodostunut, sitä vaikeampi alkuperäistä pintaa ja sen päällä olevaa pölyä voi olla erottaa toisistaan.
Siksi silmämääräinen arviointi alhaalta voi antaa tilanteesta täysin väärän kuvan.
Pöly ei myöskään kerry rakennukseen tasaisesti. Sen määrään ja sijaintiin vaikuttavat muun muassa tilan käyttötarkoitus, toiminnan aiheuttama pölykuormitus, materiaalien käsittely, henkilö- ja tavaraliikenne, rakenteiden geometria sekä tilan ilmavirtaukset.
Ilmassa oleva pöly kulkeutuu ilmavirtausten mukana ja laskeutuu vähitellen pinnoille. Erityisesti vaakasuorat ja vaikeasti saavutettavat rakenteet muodostavat paikkoja, joihin pöly voi kerääntyä pitkän ajan kuluessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kattopalkit, kaapelihyllyt, putkistot, valaisimien yläpinnat, ilmanvaihtokanavien ulkopinnat ja muut tekniset rakenteet.
Yhdessä osassa rakennusta pölykertymä voi olla vähäinen, kun taas muutaman kymmenen metrin päässä sitä voi olla huomattavasti enemmän. Tästä syystä yksittäisen näkyvän rakenteen tarkastaminen ei välttämättä anna luotettavaa kuvaa koko kiinteistön tilanteesta.
Ylläpitosiivous ja korkeiden rakenteiden puhdistus ovat eri kokonaisuuksia
Runsas yläpöly ei itsessään tarkoita, että kiinteistön ylläpitosiivous olisi hoidettu huonosti.
Korkealla sijaitsevat tekniset rakenteet eivät useinkaan kuulu tavanomaisen ylläpitosiivouksen työalueeseen. Niiden puhdistaminen voi edellyttää pitkiä teleskooppivälineitä, tehokasta kohdepoistoa, HEPA-suodatettua imurointia, henkilönostinta sekä työskentelyä, joka on suunniteltava erikseen myös työturvallisuuden ja tilan muun toiminnan näkökulmasta.
Jos korkeiden rakenteiden puhdistukselle ei ole määritelty omaa huoltoväliä, pölyä voi kertyä vuosien ajan. Samanaikaisesti kaikki normaalisti näkyvät pinnat voidaan puhdistaa päivittäin ja tila voi näyttää käyttäjälle erittäin siistiltä.
Tästä syystä näkyvä siisteys ja korkeiden rakenteiden puhtaus eivät ole sama asia.
Puhdistustarve pitäisi arvioida todellisen tilanteen perusteella
Yläpölyjen puhdistusväliä ei ole järkevää määritellä kaikille kiinteistöille samalla tavalla. Kahdessa samankokoisessa hallissa pölykuormitus voi olla täysin erilainen riippuen siitä, mitä tiloissa tehdään ja miten pöly pääsee kulkeutumaan.
Puhdistustarpeen arvioinnissa olennaisempaa on selvittää, millainen pölykuormitus kohteessa todellisuudessa on, mihin pöly kertyy ja kuinka kauan korkeita rakenteita on ollut puhdistamatta.
Hyvä lähtökohta on korkeiden rakenteiden järjestelmällinen kartoitus. Tarkastuksessa voidaan käydä läpi eri alueet ja rakenteet, dokumentoida havaitut pölykertymät ja arvioida, missä puhdistukselle on todellinen tarve. Samalla voidaan suunnitella työn toteutus siten, että pöly poistetaan hallitusti eikä sitä levitetä puhdistuksen yhteydessä takaisin tilaan.
Kartoituksen tulos voi olla myös se, ettei laajalle puhdistukselle ole vielä tarvetta. Puhdistusta ei pitäisi tehdä vain varmuuden vuoksi, jos sille ei ole perusteltua syytä.
Korkeiden tilojen kohdalla yksi asia kannattaa kuitenkin pitää mielessä: puhtautta ei voida luotettavasti arvioida pinnalta, jota ei nähdä kunnolla.
Siksi siistiltä näyttävä kiinteistö voi olla yläpölyjen näkökulmasta vaativa kohde – ja näkyvästi pölyiseltä vaikuttava tila joskus huomattavasti paremmassa kunnossa kuin ensisilmäyksellä voisi päätellä.
Yläpölyjen puhdistustarve ei ratkea katsomalla, näyttääkö rakennus siistiltä. Se ratkeaa selvittämällä, mitä korkealla olevilla rakenteilla todellisuudessa on.